| Hnen jlkeens kaikki on toisin, |
| Vaikka yh mun kelloni ky Takaisin palaisinko, jos voisin |
| Ei kai en ees polkua ny Kun hn lhti ja ovensa sulki, |
| Sirun sieluain mukaansa vei |
| Liian likik askeleet kulki |
| En hehku ei sydmein |
| Olin hnelle kaunis, |
| Hnen silmns sanoivat sen |
| Olin hnelle kaunis, |
| Niin kuin ohdakkeen kukka tai kaktuksen |
| Ja hn, vain hn Sai mut kukkaani puhkeamaan |
| Ja hn kulki mun huoneitani |
| Lukot kaikki ne aukaisten |
| Minun viimeist kammariani |
| Lhestyi hiljaa hn hymyillen |
| Hn rakasti minua juuri, |
| Luojan luomaa ja ainoaa |
| Ja se rakkaus, se oli suuri |
| Mutta mukanaan katoavaa |
| Olin hnelle kaunis, |
| Hnen silmns sanoivat sen |
| Olin hnelle kaunis, |
| Niin kuin ohdakkeen kukka tai kaktuksen |
| Ja hn, vain hn Sai mut kukkaani puhkeamaan |
| Olin hnelle kaunis, |
| Hnen silmns sanoivat sen |
| Olin hnelle kaunis, |
| Niin kuin ohdakkeen kukka tai kaktuksen |
| Ja hn, vain hn Olin hnelle kaunis, |
| Hnen silmns sanoivat sen |
| Olin hnelle kaunis, |
| Niin kuin ohdakkeen kukka tai kaktuksen |
| Ja hn, vain hn Sai mut kukkaani puhkeamaan |
| Ja hn, vain hn Sai mut kukkaani puhkeamaan |