| Roope on pelipöydän hoitaja |
| on gradu valtsikalla vaiheessa |
| vanhemmat sekaisin on Iinasta |
| yhteenmuutosta on kohta kolme kuukautta |
| ja Iina keittiössä nauraa että |
| mitä sussa heittiössä muka näinikään |
| ja Roopen kokoaman TV-tason takaa |
| olohuoneen ikkunasta pilkistää |
| ikioma pieni pala sinitaivasta korkeaa ja |
| vaivasta nuoruutta ja rakkautta |
| tyhjänylpeitä riitoja ja onnesta murusia |
| joilla voi surusia tasata |
| kranssin ja ovisilmän takana |
| tennarit ja hiekkaa kynnysmatolla |
| hellyyttä, kohinoita putkissa |
| toinen jolle melkeen kaikesta voi puhua |
| Roopel on kitara ja pari omaa laulua |
| se tahtoo joskus jättää päivätyöt |
| ja Iina valvoo kädet vatsallaan ja |
| tuntee pienen potkun kun jo valkee aamuyö |
| ikioma pieni pala sinitaivasta korkeaa ja |
| vaivasta nuoruutta ja rakkautta |
| tyhjänylpeitä riitoja ja onnesta murusia |
| joilla voi surusia tasata |
| ja vastapäisen koulun pihalla on |
| välitunti päättynyt ja keinu yksin jää |
| ja Iina seisoo vasten aurinkoa ikkunalla |
| Roopen sydämessä läikähtää |
| ikioma pieni pala sinitaivasta korkeaa ja |
| vaivasta nuoruutta ja rakkautta |
| tyhjänylpeitä riitoja ja onnesta murusia |
| joilla voi surusia tasata |
| ikioma pieni pala sinitaivasta korkeaa ja |
| vaivasta nuoruutta ja rakkautta |
| tyhjänylpeitä riitoja ja onnesta murusia |
| joilla voi surusia tasata |